Islamin viesti kirkolle: Miksi kirkko muutti alkuperäisen Jeesuksen sanoman?

 

Ovatko nykyiset evankeliumit historiallisia vai myöhempiä lisäyksiä? Vastaus löytyy historiasta itsestään, ei vain islamista. Yksikään neljästä evankelistasta ei kirjoittanut evankeliumiaan heti Jeesuksen elinaikana. Varhaisin evankeliumi (Markus) kirjoitettiin noin 40–70 vuotta Jeesuksen taivaaseen ottamisen jälkeen, ja Johanneksen evankeliumi vielä myöhemmin – noin 90 vuoden kuluttua. Tänä pitkänä suullisen perimätiedon kautena kertomuksiin tuli lisäyksiä ja muutoksia. Jeesuksen aikana ei ollut mitään “Uutta testamenttia”; kaikki koottiin vuosisatoja myöhemmin kirkolliskokouksissa, kuten Nikean kokouksessa vuonna 325, jossa julistettiin virallisesti Jeesus jumalaksi ja hylättiin kymmeniä evankeliumeja, jotka kuvasivat hänet vain profeettana (esim. Barnabaan, Ebioniittien ja Heprealaisten evankeliumit). Monet kristityt tutkijat itse myöntävät tämän. Amerikkalainen teologi *Bart Ehrman* kirjoittaa: “Evankeliumit kirjoittivat ihmiset, jotka eivät tunteneet Jeesusta henkilökohtaisesti, ja niitä on muokattu satoja kertoja vuosisatojen aikana.”                                             
Evankeliumit ovat täynnä ristiriitoja – esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ajankohdasta ja hänen sanoistaan Pilatuksen edessä – mikä osoittaa, ettei niitä kirjoitettu jumalallisena ilmoituksena, vaan muistojen ja näkemysten perusteella.

Ristiinnaulitsemisen historiallinen ydin Historiallisesti ei ole olemassa ainoatakaan roomalaista asiakirjaa, joka vahvistaisi Jeesuksen ristiinnaulitsemisen. Kaikki kertomukset kirjoitettiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin seuraajien toimesta, eivät todistajien. Koraani antaa loogisen selityksen: “He eivät tappaneet häntä eivätkä ristiinnaulinneet häntä, vaan heille näytti siltä.” (An-Nisā’ 4:157) Tämä sopii yhteen kriittisen historiantutkimuksen kanssa, jonka mukaan kertomus ristiinnaulitsemisesta kehittyi vähitellen uskonnolliseksi symboliksi lunastuksesta.

Miksi kirkko muutti alkuperäisen sanoman? Syynä ei ollut viha Jeesusta kohtaan, vaan *poliittinen ja vallankäytöllinen* tarve. Keisari Konstantinus halusi yhdistää valtakunnan ja omaksui ajatuksen “jumal-ihmisestä”, joka houkutteli pakanallisia kansoja, tottuneita ihmishahmoisiin jumaliin. Näin yksinkertainen usko yhteen Jumalaan muuttui rituaaliseksi ja hierarkkiseksi kirkkolaitokseksi.

Voisiko sama tapahtua islamissa? Tärkeä kysymys. Ero on siinä, että *Koraani välitettiin kirjallisesti ja suullisesti täydellisellä varmuudella*. Se kirjoitettiin heti ilmoituksen tullessa, profeetta Muhammad ﷺ tarkisti sen itse, tuhannet hänen seuralaisensa oppivat sen ulkoa, ja se koottiin yhdeksi kirjaksi jo varhaisten kalifien aikana. Nykyinen Koraani on tarkalleen sama kuin ensimmäisen vuosisadan aikana lausuttu.

Jeesus islamissa – järjellinen ja hengellinen näkökulma Islam esittää Jeesuksen ainutlaatuisesti: * Hän on ihminen, jonka Jumala loi ilman isää – merkki maailmoille. * Hän on Jumalan sana, jonka kautta ilmoitettiin puhdas syntymä ja ihmeitä. * Hän on profeetta, joka lähetettiin palauttamaan israelilaiset takaisin aitoon monoteismiin. * Häntä ei surmattu eikä ristiinnaulittu, vaan Jumala korotti hänet luokseen. Tämä näkemys säilyttää sekä järjen että pyhyyden: se ei kiellä hänen ihmeitään, mutta pitää jumaluuden yksin Jumalalla.

Looginen seuraava askel Kun ihminen ymmärtää, että Jeesus oli profeetta ja Jumala on yksi, hän luonnostaan siirtyy tunnustamaan myös *viimeisen profeetan, Muhammad ﷺ*, joka vahvisti kaikki aiemmat profeetat ja täydensi heidän sanomansa. Jos Muhammad  ei olisi ollut profeetta, kuka olisi sitten säilyttänyt monoteismin ja tuonut kirjan, joka todistaa totuudestaan kielessä, laissa ja tiedossa yli 1400 vuoden ajan?
Ilman ilmoitusta ihminen näkee vain varjon Ihminen, joka etsii Jumalaa vain järkensä avulla, on kuin se, joka yrittää nähdä auringon sen varjosta. Vasta profeettojen valo paljastaa todellisuuden. Siksi Jumala sanoo: “Emme rankaise ketään ennen kuin olemme lähettäneet lähettilään.” (Al-Isrā’ 17:15)

Yhteenveto * Evankeliumien muuttuminen oli pitkä psykologinen ja poliittinen prosessi. * Kirkko valikoi kertomukset oman oppinsa mukaan. * Islam säilytti alkuperäisen sanoman: palvokaa vain yhtä Jumalaa. * Seuraava askel sille, joka tämän ymmärtää, on hyväksyä viimeinen profeetta ja hänen ilmoituksensa.

Näen lopputuloksen niin, että Raamattua ei vapaasti jaettu kansan keskuudessa monien aikakausien ajan, vaan se oli papiston ja aateliston hallussa. Tämä teki kirkolle helppoa lisätä, poistaa tai muokata tekstejä haluamallaan tavalla. Varhaisista käännöksistä: Vanhan testamentin kreikankielinen käännös, Septuaginta, ja kokonainen latinankielinen käännös “Vulgata”, jonka Jeronimus teki 300–400-luvuilla jKr., ja josta tuli virallinen lähde Latinalaisessa lännessä. 

Kun myöhemmin jotkut yrittivät kääntää Raamattua yleisille kielille, kuten John Wycliffe ja William Tyndale, heitä estettiin, ja joskus rangaistiin tai teloitettiin, koska he yrittivät antaa kansalle mahdollisuuden lukea tekstejä itse. Tässä tapauksessa tekstin monopoli ja sen etääminen kansasta mahdollisti sen käyttämisen vallan välineenä, kansan ymmärryksen hallintaan ja jopa sotien oikeuttamiseen, kuten ristiretket ja ane-asiakirjat, joissa Jerusalemin vapauttaminen tehtiin kuninkaallisen vallan oikeutukseksi. 

Toiseksi, Herra ei luvannut säilyttää Raamattua kuten Hän lupasi säilyttää Koraania. Jumala sitoutui säilyttämään sanansa niille, joille se ilmoitettiin, mutta silti näemme tekstejä, jotka ennustivat mahdollisuutta vääristelyyn — ja näin tapahtuikin. Oli olemassa monia evankeliumeja, jotka erosivat olennaisesti opillisista näkemyksistä, kuten Naraben evankeliumi ja muita varhaisia evankeliumeja, jotka eivät tunnustaneet Kristuksen jumaluutta tai hänen tasa-arvoaan Isän kanssa. Kirkko hylkäsi nämä tekstit, tuomitsi ne vääristelyiksi ja poisti ne virallisesta levityksestä, säilyttäen vain ne tekstit, jotka tukivat virallisia opinkappaleita. Tämä on selkeä esimerkki siitä, miten vääristelyn prosessi alkoi ja kuinka virallinen näkemys pakotettiin kansalle.

Qur’an puolestaan on säilynyt muuttumattomana yli 1400 vuoden ajan, eikä siihen ole koskettu. Se on säilynyt sellaisena kuin se paljastettiin, sekä tekstinä että lausuttuna. Tämä säilyminen on loogista: Qur’an paljastettiin kansalle, joka pystyi muistamaan tuhansia säkeitä ulkoa, ja se kirjattiin ylös jo profeetta Muhammad ﷺ:n elinaikana. Siitä lähtien sitä ei ole vääristelty, vaan se on siirtynyt sukupolvelta toiselle suullisesti ja kirjallisesti. Qur’an sisältää myös tarkkoja tieteellisiä ihmeitä, jotka moderni tiede on löytänyt vasta nykyään, tuhansia vuosia ennen kuin tieteelliset työkalut olivat saatavilla. Nämä ihmeet sisältävät totuuksia maailmankaikkeudesta, sikiön kehityksestä, meristä, vuorista ja muista ilmiöistä. 

Miten analfabeetti profeetta, joka ei osannut lukea eikä kirjoittaa, olisi voinut tuoda tällaisia tarkkoja tietoja yli 1400 vuotta sitten? Tämä on osoitus siitä, että Qur’an on suoraa Jumalan sanaa ja ikuinen ihme, joka ylittää minkä tahansa ihmisen kyvyn keksiä tai tietää nämä totuudet itse. Asia on nyt selvä, veljeni: ero on selvä kirjan välillä, jota hallittiin ja käytettiin vallan välineenä ja vääristeltiin, ja kirjan välillä, joka on säilynyt, ihmeellinen ja tieteellisesti luotettava, paljastettu kansalle, joka pystyy lukemaan ja säilyttämään sen itse.
Profeetta Muhammadin ennustus Raamatussa — viesti totuutta etsivälle Rakas ystävä, joka etsii valoa, tiedätkö, että Raamatussa on selviä lupauksia suuresta profeetasta, joka tulee kaikkien profeettojen jälkeen? Profeetta Arabian maasta, Ismaelista, Abrahamin pojan jälkeläisestä, profeetta, joka muistuttaa Mooseksen tehtävää ja täydentää profeettojen viestiä oikeuden ja valon levittämisessä. Tuo profeetta on Muhammad. Tulemme lukemaan ennustuksia yhdessä ja näemme, kuinka ne kietoutuvat kuin valonsäteet paljastaen yhden totuuden.

Lähde: https://www.facebook.com/profile.php?id=61551097163653